Jälki

Mielen ikkunoista, sielun onkaloista, toisiamme etsittiin

Sisään katsomalla, toista muuttamalla, päästäisiin viimeinkin

Kohti ikuisuutta, kuolemattomuutta, aikakautta seuraavaa

Silti kuten moukat, toisiamme loukattiin ja harhauduttiin

Enkä tunne sua niin kuin ennen

Jälki, jota kannan on viimeinen tie

Silta, jota kuljen vaan tyhjyyteen taipuu

Pelko, joka uhrinsa pohjalle vie

Totuuden ristiltä pois

Järjen kiemuroihin, lihan vankiloihin, toisiltamme poistuttiin

Viilto ihollani, silmäkulmassani, vuotaa sun elämää

Etkä tunne mua niin kuin ennen

Enkä tunne sua niin kuin ennen